Blogi


Oulun kaupungin 2017 talousarvioesityspuheeni

29.11.2016

Tässä ryhmäpuheenvuoroni talousarvioesittelyvaltuustossa. Onneksi sen verran huolestuneisuutta talouden tilasta löytyi valtuustosta Tomi Kaismon tekemän esityksen kirvoittamana, että seuraava muutosesitykseni hyväksyttiin talousarvioesitykseen (Talousarviokirja, sivu 17):  "Vuoden 2017 aikana valmistellaan talouden tasapainoittamisohjelma, jolla rahoituksen tasapaino saavutetaan. Tämä koskee konsernitasolla Oulun kaupunkia, sen varsinaista toimintaa, ei konsernin tytäryhtiöitä eikä osakkuusyhtiöitä. Ohjelman keskeiset tavoitteett esitetään valtuuston 2017 toukokuun kokouksessa".

Puhe:

Tämä vuoden 2017 talousarvioesityksestä puheeni on järjestyksessään jo 8 ryhmäpuheenvuoro. Kaksi valtuustokautta on tässä välin vierinyt ja on aika osin muistella mennyttä.

Varoitin 2010 Talousarviota tehdessä ensimmäisessä ryhmäpuheessani seuraavasti (suora lainaus); ”Oulun kaupungin vuoden 2010 talousarviota mainostetaan elvyttäväksi. Pitkälle aikavälillä asetettu tavoite ei kuitenkaan toteudu, jos investoinnit eivät kannata itse itseään. Taloudellisia voimavaroja tuhlaaviin investointeihin ei ole varaa hyvänä eikä varsinkaan huonona aikana. Mikäli tällä tavoin toimitaan, silloin syödään vain tulevaisuuden tekemisen eväitä ja tätä ei varmastikaan kukaan tässä salissa halua saatikka toivo. Viisaasti, oikein ja maltillisesti investoimalla sen sijaan tulevaisuus kohdataan oikealla asenteella.”

Nämä sanat valitettavasti kaikuivat kuuroille korville ja tällä välin on satoja miljoonia euroja hukattu yli-investoiden ja vieläpä osin kohdistaen ne vääriin kohteisiin. Lisäksi ei toiminnan rakenteitakaan ole saatu muutettua parempaan siinä tahdissa, kuin talouden tosiasiat olisivat edellyttäneet. Mutta kruununa pohjalla, siis käänteisenä sellaisena, veroprosenttia on sen sijaan merkittävästi nostettu samoin kuin asumisen verotusta. Nämäkään korotukset eivät kuitenkaan näytä talousjohtajan puheissa tasapainottavan kaupungin taloutta.

Eikö nyt vihdoinkin uskota, että verojen korotus ei pitkällä aikavälillä tuota kuin ongelmien kertaantumisen, jos ja kun itse toiminnan rakenteisiin ei millään tavoin puututa? Nyt aletaan olla ”viimeisellä rannalla” näiden korjausliikkeiden tekemiseksi ja tuleva kaupunginjohtaja onkin heti virkaan astuessaan tosi haasteen edessä. Suunnan on siis nopeasti muututtava ja ihan ensimmäiseksi muutoksen on tapahduttava siinä asenteessa, millä näitä yhteisiä asioita hoidetaan ja tehdään.

Edellisellä valtuustokaudella Oulun kaupungissa solmittiin ”Oulun kaupungin talouden ja toiminnan kehittämisohjelma” ja tällä valtuustokaudella sen korvasi ”valtuustosopimus”. Sopimukset sisällön osalta toteutuivat käytännössä 1-2 vuotta eteenpäin solmimis-ajankohdastaan ja pääosin juuri vain veronkorotusten kohdalla. Isot toiminnalliset rakenneratkaisut eivät juuri lainkaan edenneet. Siis ne, joilla olisi ollut merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Eikä myöskään merkittäviä investointisäästöjä saatu päätetyksi.
Eli jos käänteisesti tulkitsisi valtuustosopimusten ”onnistumista”, niin luottamusmiesten näkökulmasta kädet sidottiin verojen korotuksiin, mutta toiminnan muutosta tai investointien vähentämistä ei sitten tarvinnutkaan toteuttaa? Kysyä sopii, kenen etua tämänlainen sopiminen palvelee?

2017 vuoden talousarvioesityksen yleisluonne toistaa historiasta itseään. Madonluvut ovat samat vaikka vuodet vierivät. Talouden tilan suhteen, ja varsinkin kylmät faktaluvut huomioiden, kaupungin talouden näkymät eivät edelleenkään ole kaunistuneet vaan pikemmin heikentyneet. Loppu tulemana Oulun kaupunki velkaantuu hieman alle 100 miljoonan euron vuosivauhtia ja käyttää myös eri omaisuuserien myymistä perustoiminnan ja investointien rahoittamiseen. On muuten tehnyt sitä jo reilu puoli vuosikymmentä. Samoin kaupungin varallisuuden korjausvelka kasvaa edelleen tästäkin huolimatta. Välttämättömiin korjausinvestointeihin ei löydy, eikä riitä rahoitusta, ei lähimainkaan.

Kaupungin talousarvio 2017 esitys, jonka pohjaesityksen kaupunginjohtaja julkaisi lokakuussa, sisälsi joukon rakenteelliseen kehittämiseen tähtääviä tavoitteita. Toisessa vaiheessa kaupunginhallitus teki lisäyksiä kaupunginjohtajan pohjaesitykseen. Talousvaikutuksiltaan ne olivat miljoonaluokkaa mm. panostus päivähoitoon ja tarkennuksia sekä varhennuksia kouluverkkopäätöksen edellyttämiin suunnittelurahoihin investointipuolella. Muilta osin pohjaesitys eteni lähes semmoisenaan. Investointiosaankaan ei kuitenkaan tehty vähennysehdotuksia, vaikka syytä olisi ollut. Miksi toimittiin näin? Olivatkohan syynä läheiset kuntavaalit?

Talousarviosta 2017 keskustan valtuustoryhmä haluaa painottaa seuraavia asiakokonaisuuksia;
Ensinnäkin sitä, että kaupunkilaisten näkökulmasta keskeisiin peruspalveluihin osoitetaan edelleen riittävästi resursseja palveluiden tuottamiseksi. Tämä merkitsee sitä, että kaupungin palveluvarustus ja palvelujen saatavuus säilytetään pääosin entisen tasoisena. Keskeisiä säilytettäviä palveluja ovat mm. terveydenhuollon, vanhusten ja lapsiperheiden palvelut. Voimavarat tuleekin suunnata lisääntyvässä määrin juuri näistä palveluista huolehtimiseen.

Toiseksi valtuustoryhmän mielestä budjetissa on merkittävä satsaus (yli 30 miljoonaa euroa ja ottaen huomioon kaupungin taloustilanteen) Oulun alueen elinvoiman turvaamiseksi. Välttämätöntä yritystoiminnan kehityksen kannalta on se, että riittävästi varoja ohjataan suoraan elinkeinotoimintaan sekä työllistymistä edistäviin toimiin. Kaupungin elinkeinotoiminnan kokoaminen Business Oulu liikelaitokseksi on osoittautunut onnistuneeksi toimintamalliksi, jonka avulla on kaupunkiin kyetty saamaan uutta yritystoimintaa ja globaaleja yrityksiä, mutta myös pienempiä toimijoita. ICT-sektorin hyvä työllisyystilanne on tästä oivallisena esimerkkinä. Kaupungin työllistymistä edistävistä toimista on mainittava erityisesti nuorten työllisyyttä edistävät toimet, joihin myös edelleen panostetaan talousarviossa. Syrjäytymisen ehkäisemisessä erityisesti työllistymiseen satsaaminen ovat kannatettavaa toimintaa.

Ulkoisen toimintaympäristön nopea muutostahti asettaa erityisen haasteen päätöksentekijöille. Keskustan arvomaailma pohjaa alkiolaiseen ajatteluun ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion malliin, jossa keskeiset kuntalaisten peruspalvelut (sisältäen sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelut) turvataan vaikeinakin aikoina. Se on toiminnan perusta, josta emme suostu tinkimään.

Takaisin blogiarkistoon