Blogi


Kuntatalous puolittuu, koska sosiaali- ja terveyspalvelut poistuvat kunnilta

06.01.2017

Vuonna 2017 on edessä uudistuvan kunnan peruspalveluista päättäminen lainsäädännön tasolla. Muodostettava kunta ilman sosiaali- ja terveyspalveluita vuoden 2019 alusta on vuosisadan uudistus. Uuden jäljelle jäävän kunnan kovan ytimen muodostavat koulutus- ja elinvoimapalvelut. Huhtikuun alussa valittavien kuntavaltuutettujen on tiedettävä juuri näistä asioista mielellään paljon eikä niinkään maakunnille siirtyvistä sosiaali- ja terveysasioista. Tätä asiaa ei näytetä valtuustoehdokkaiden keskuudessa oikein ymmärretyn. Samanlaisia peruutuspeiliin katsovia puheenvuoroja kuulee myös johtavien viranhaltijoiden suusta.

Uuden kunnan keskeisestä tulolähteestä, kunnallisverosta, jää jäljelle 40 prosenttia ja esimerkiksi Oulun talousarvio putoaa puolella eli käytännössä kyseessä on siis täysin uusi ja erilainen kunta. Uudistuksen vaikutus itse toimintaan on niin suuri, että se tulee järisyttämään ihan kaikki totutut rakenteet kuntahallinnossa. Pienimmät käytännön tason muutokset lienevät peruskoulutuksen ja päiväkotihoidon kohdalla. Kaikki muut toiminnan rakenteet pitää arvioida ja uudistaa. Erityisiksi kehittämiskohteiksi tulee valita elinvoiman vahvistaminen sekä lukiokoulutuksen ratkaisut osana 2. asteen koulutuskokonaisuutta. Mikäli ihan yksityiskohtiin halutaan mennä niin voipa olla, että kaupunki vuokraa/myy vähintäänkin puolet nykyisestä kaupungintalosta kahden miljardin euron budjetin omaavan maakuntahallinnon käyttöön. Ainakin tämä olisi taloudellisesti järkevää, jopa toivottavaa.

Milloin kyseinen kuntauudistamistyö pitäisi käynnistää? Se voisi alkaa saman tien kun uusi kaupunginjohtaja astuu tehtäväänsä. Menetelmänä voisi toimia jo aiemmin suurissa muutostilanteissa koeteltu nollapohjabudjetointi. Toiminnan tasolla se tarkoittaa, että ensiksi määritetään ne palvelut, mitä uudessa kunnassa tuotetaan. Sen jälkeen katsotaan, millaiset voimavarat niiden tuottamiseksi tarvitaan. Ja koko ajan on muistettava se tosiasia, paljonko uudella kunnalla on varaa tuottaa näitä palveluita eli mikä on tosiasiallinen kunnan budjettirajoite. Enää ei voida elää yli varojen.

Erityisesti tässä muutosprosessissa onnistuminen edellyttää kunnan jäljelle jäävän henkilöstön vahvaa sitoutumista ja sitouttamista. On määriteltävä yhteistyössä ne tavoitteet mitä tavoitellaan sekä yhteisesti hyväksyttävä ne keinot, joilla nämä tavoitteet ovat tosiasiassa saavutettavissa. Kunnan työntekijäjoukon pienentyessä näinkin merkittävästi on mahdollista ottaa käyttöön uudenlaisia johtamis- ja vuorovaikutustapoja, jolla esiin nousevia ongelmia voidaan ratkaista. Se on selvää, että nykymeno on tullut tiensä päähän SOTE-uudistuksen toteutuessa. Muutos on kuitenkin aina myös mahdollisuus, joten käytetään se jäljelle jäävien palveluiden parantamiseksi eikä niiden huonontamiseksi.

Takaisin blogiarkistoon